Torstai, viimeinkin, Ah tätä hetkeä on odotettu jo sunnuntaista asti, mutta huomennahan se viikon paras päivä on. Perjantai, lapsellinen viikonloppu tulossa, saunavuoro, uimahalli, eiköhän siinä ole eväät hyvään viikonvaihteeseen.

Työpäivä meni aika normaalin kaavan mukaan, eli jotain tuli kuitenkin tehtyä, ainakin naapurille tuli heitettyä uusi liesi. Mamk:ssa oltiin aamulla ja eikös se valaisin hommeli sitten kusassut ihan kunnolla, virrat kun laitto päälle niin alkoi usva nousta. Laittamani liittimet meni ihan vitulleen eli alkoivat sulamaan, ja aivan saman näköiset ne oli kuin alkuperäiset, mutta taisi jotain eri materiaalia kuitenkin olla. Noh lopulta sain fiksattua valaisimen kuntoon ja kaffethan siitä hyvästä meille tarjottiin, eli lopulta kaikki hyvin :)

Muut sähkärit lähti laivalle "koulutus tilaisuuteen" ja meitsi jäi nöyränä touhuilemaan töihin. No mikäs siinä, menihän se päivä näinkin... Iltapäivällä ilma näytti todella hyvältä ja aivan tyynenä oli Saimaan pinta. Eli suunnistus veneelle ja vesille ajelemaan, veikan ja hänen lasten kanssa tuli pyörähdettyä kaupungin ympäri. Valokuvia tuli runsaasti otettua, ainoastaan keli oli aika helvetin kylmä, vaikka RAASTAJA on kaikkeen tottunut, niin meinasi kylmä tulla. Pakko myöntää...

Nyt on edelleen viluinen olo ja pitäisi vielä lähteä lenkille, HURR ajatuskin tuntuu jo aivan HELVETIN paskalta. ARGH, no kai se VAAN täytyy mennä. Sitten ei tarvitse lähteä juoksentelemaan kuin vasta sunnuntaina, ehkä sitä jaksaa kun 2 lepo päivää on tulossa. Olo on todella väsynyt, yö meni suhteellisen hyvin, meinasi vaan nukkuminen mennä myöhään ja aamulla kun se SAATANAN kello tiriseen 6.22 niin ei siinä hirveesti naurun aiheita voinut repiä...

Mutta jos sitä malttaisi hieman lepäillä viikonloppuna enemmän ja ehkä tämä ravinto sydeemi on aiheuttanut vähän yrimääräistä väsymistä. Mutta jotain herkkuja tulee kuitenkin lasten kanssa otettua, niin eiköhän se tasoita energia vajeet :)

Äsken kyllä tuli napattua Twix-patukka, sen verran kova himo tuli, ei vaan malttanut olla ostamatta. Luonteen heikkoutta, sitä se vissiin taitaa olla?

Siwasta kun kurvasin kotiin niin ostokset lenteli pitkin etupenkkiä ja osa meni lattialle, no samalla kun etsin kaikkea krääsää sieltä niin kohdalle sattui pieni veturi. No sehän oli pienen pojan veturi, Ompun. Pitää yrittää palauttaa se jossain vaiheessa takaisin, milloin lienee sinne jäänyt, ehkä on ollut jollain pohjoisen reissulla ollut mukana. Aika useasti siellä on tullut aikoinaan käytyä. Viimeinen yhteinen reissu jäi sitten vappuun, varmaan silloin juna autoon jäi.

Aika helvetisti on ajatuksia tässä vuorokauden sisällä päässä pyörinyt, välillä on ollut ikävä, välillä on muistoja tullut mieleen, mutta ei hetkeäkään rauhaa. Levollisen ja rauhallinen olo silti, hienoa että asiat selviää, aikaahan se vaatii mutta kaikesta täytyy pystyä luopumaan, itse en tiedä milloin sen voin kokonaan tehdä.

Eilen joku kysyi että palaisinko entiseen jos olisi mahdollista? En, ehkä musta ei vaan ole sellaiseen elämään enää, en tiedä onko ikinä ollutkaan, en osaa oikein olla hyvä isä edes omille lapsille, niin miten pystyisin olemaan toisen lapselle. Kyllähän poika ihan läheiseltä silti tuntui, vaikka ei mitään siteitä ollutkaan, aika kivaa meillä taisi olla, monta hyvää hetkeä ennätettiin kokea. Nämä on niitä asioita mistä mun historia koostuu, se on todella vaiherikas ja helvetisti on tapahtunut. Ihan VITUSTI liikaa, vähempikin ois riittänyt.

Nyt sitä pelkää, että mitä jos taas menee kaikki pieleen, ja pystynkö ikinä muuttamaan elämääni parempaan? Nyt päivät menee hyvin tasaisesti ja samalla kaavalla, eikai siinä mitään haittaa ole, mutta jotain sitä vaan kaipaa. Oma plän bii on päästä sellaiseen kuntoon, että saan liikunnalla "tapettua" vapaa-ajan. Eli juoksennella useita lenkkejä päivässä, aamulla ja illalla, olla hyvä edes jossain asiassa. Mitään muutahan en osaa tehdä kun harjoittaa aivotonta urheilua ja pistää jalkaa toisen jalan eteen. Ehkei sekään ihan tyylipuhtaasti mene, mutta menee kuitenkin :)

Onhan se tietysti aika raju suunnitelma että muuta elämää ei olisi kuin liikunta ja jokatoinen viikonloppu lapset ja siinä ainoana lisänä työnteko. Lauantaina tulee 5 viikkoa kun olen viimeksi ollut bilettämässä, ja rentoutumassa. Ehkä olen senkin takia ollut menemättä ettei tarvitse X:ää nähdä, mutta nyt se ei enää ole syynä. Nyt on ihan sama onko samassa paikassa, kyllä mä sen kestän :)

Pitää harkita jokin viikonloppu lähtöä kaapungille, onhan tässä jo yksi kutsu tullutkin ja mielenkiinnolla odotan jo iltaa. Uusia ystäviä on mukava saada lisää ja kun saa olla vielä oma itsensä siinä samalla niin mikäs sen hienompaa on?

Joo oiskohan siinä ajatuksia tälle illalle, tälläistä se RAASTAJA mietiskelee...Ja kuuntelee Laura Närheä - Jos sä pyydät mä palaan ( helvetin kaunis kappale )

 

                    Tyyntä ja kaunista, veneellä Saimaalla 9.9.2010

                            Tuolta alhaalta piti yrittää mahtua...

          Täällä oli joskus vuokrattavana kämppä, aika hyvällä paikalla :)

               Oiskohan vettä kaiun mukaan ollu 80 senttiä...